Opetusmaatilan tavoitteet ja tehtävät:
Opetusmaatilan tarkoituksena on tarjota
opiskelijoille ajanmukainen ja laadukas paikka harjoitella käytännön
eläintenhoidon ja viljelyn taitoja. Parhaillaan opetusmaatilalla on
käynnissä yhteistyössä muiden opetusmaatilojen kanssa
ympäristöjärjestelmätyö. Peltoviljelyn tavoitteena on tuottaa karkearehut
nautakarjalle, tarjota riittävästi laidunta lehmille ja hevosille ja
hoitaa opetusmaatilan peltoja kestävällä tavalla niiden viljelykuntoa
kehittäen ja ylläpitäen Lypsykarjatalouden tavoitteena on tuottaa
ensiluokkaista maitoa taloudellisesti vähintään alueen tarkkailukarjojen
keskituotosta vastaavasti eläinten hyvinvoinnista huolehtien Hevostalouden
opetuksellisten tavoitteiden lisäksi tavoitteena on hevosten terveyden ja
hyvinvoinnin edistäminen sekä valmennettavien hevosten eteneminen
valmennuksessa kullekin hevoselle asetettujen tulostavoitteiden
mukaisesti.
Pellon käyttö:
rehuohraa n. 15 ha
rehukauraa n. 2 ha
säilörehua n. 30 ha
kuivaheinää n. 6 ha
lehmä- ja hevoslaidunta n. 10 ha
Opetusmaatilan henkilökunta:
Opetusmaatilalla on töissä maatilan työnjohtaja Timo Hekkala, karjamestari Heidi Tervakangas sekä karjanhoitajat (sij.) Harri Niskala ja
Maarit Ahola.
Maatilan
työnjohtaja vastaa opetusmaatilan peltotöistä ja on mukana metsätalouden
käytännön harjoituksissa. Karjamestari vastaa navetan
toiminnasta. Työnjohtaja ja karjamestari vastaavat myös tilan käytännön
töissä oppilaiden ohjauksesta. Työnjohtajalla ja karjamestarilla on
molemmilla agrologin tutkinnot.
Lypsykarjatalous opetusmaatilalla:
Opetusmaatilan navetta on rakennettu vuonna 2005. Opetusnavetassa on tilat
n. 30 lypsylehmälle ja uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle.
Rakennuksen kerrosala on 1160 m3. Rakennuksen harjakorkeus on yhdeksässä
metrissä. Koska eläintilan sisäkatto myötäilee ulkokattoa, rakennuksessa
on runsaasti ilmatilaa. Rakennuksessa on hyödynnetty puurakentamisen
mahdollisuuksia: kantavina rakenteina on liimapuupalkit ja ulkoverhous on
myös puuta. Sisäseinien verhouksena on käytetty vanerilevyjä ja
puupaneelia. Rakennuksessa on myös rehunvarastointitila sekä yläkerrassa
luokkahuone, josta voi seurata alapuolisen lypsyaseman ja eläinhallin
tapahtumia erkkeri-ikkunoiden läpi. Navetan yhteydessä on laakasiilot
säilörehun varastointia varten ja 1600 m3 :n lietesäiliö.
Navetassa on 2 x 4 –paikkainen, kalanruotomallinen lypsyasema. Asema on
varustettu nykyaikaisella tekniikalla. Lypsimissä on automaattiset
irroittimet sekä virtaukseen perustuva maidon mittaustekniikka. Eläinten
seurannassa ja kiimojen tarkkailussa avustaa aktiivisuus sekä maidon
sähkönjohtokykymittari. Lypsimiin voidaan ohjelmoida myös lehmäkohtainen
lypsyohjelma hieronta- ja stimulointiominaisuuksilla.
Ruokinnassa lehmät saavat karkearehua vapaasti. Säilörehu jaetaan
ruokintapöydälle kiskoruokkijalla kolmesta neljään kertaan päivässä.
Väkirehun lehmät saavat tuotoksen mukaan väkirehukioskista.
Eläinten hyvinvoinnista on pyritty huolehtimaan parsipetien avulla, mitkä
ovat asennettu niin lehmille kuin hiehoillekin. Pihatossa on ritiläpalkki
lattia, jonka puhtaudesta huolehtii lantaraappa. Lehmät ulkoilevat
talvella ja lehmät sekä hiehot laiduntavat kesäisin.
Maitokiintiön määrä on noin 240 000 l ja sen viiterasva on 4,81 %.
Keskituotos on tällä hetkellä n. 8200 kg, valkuais- % on 3,5 ja rasva- %
on 4,6. 12 kk keskimääräinen solupitoisuus on pysynyt selvästi alle
100 000 kpl/ml, lähennellen jopa 50 000 kpl/ml. Keskituotos laski hieman
vuonna 2009, sillä vuoden 2008 säilörehusato ei onnistunut odotusten
mukaan. Tuotokseen vaikuttaa alentavasti suomenkarjan eläinten tuotos,
joita oli karjassa 2009 neljä kappaletta, myös ensikoiden osuus karjassa
on suuri. Vuonna 2009 karjasta kolmannes oli ensikoita.
Ruokintamuotona käytämme vilja ja puolitiiviste -ruokintaa; viljana kauraa
ja ohraa (1:1) litisteenä. Säilörehun on laakasiiloihin tehty esikuivattu
säilörehu. Kesäaikaan lehmät laiduntavat päivisin ja tuotosta pyritään
tasoittamaan säilörehulla.
Koulun
lypsykarja on pääosin rodultaan Ayrshireä, lisäksi löytyy Holsteinlehmiä
sekä harvinaisen länsisuomenkarjan edustajat ”Utunen”, ”Tuhkimo” ja
”Yölintu”. Tilan suomenkarjan eläimet ovat jalostusarvoltaan hyviä.
Karjanjalostukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Alkionsiirto on
tärkeä osa tilan karjanjalostusta.
Opetusmaatilan koneet:
Traktorit
- John Deere 6520 vm 2006, 130 hv,
neliveto
- Valtra A85, vm 2006
- New Holland, vm 2002 (sijoituspaikka
Hevosurheilukeskus)
- Valmet High Tech, vm 1999
- Valmet 6400, vm 1997
- Valmet 655, vm 1990
- Valmet 705, vm 1984
- Valmet 502, vm 1974
Leikkuupuimuri MF 20
Silppuava noukinvaunu Pöttinger Europrofi 3D
Lietevaunu Palmu 12 m3
Kylvölannoitin Tume 2,5 m
Kasvinsuojeluruisku, äkeitä, metsäkärry
Ruukin
maaseutuopistoon on hankittu uusi Valtra N141–traktori
kevättalvella 2011
täydentämään opetusmaatilan kalustoa voimaa ja tehoa vaativissa
kasvukauden töissä. Uusi traktori on hyvä lisä kone- ja
ajo-opetuksessa maatalousalan perustutkinto-opiskelijoille. Tehoa
koneesta löytyy 150 hv ja vääntöä 580 Nm. Maaseutuopistolla on kaiken
kaikkiaan 9 traktoria. Suurin osa
niistä on kotimaisia Valtroja. 2000-luvulla hankittuja traktoreita
ovat John Deere 6520, Valtra 85A ja New Holland TN 75 D. Koneiden
hankinnassa ja huolloissa pyritään turvallisuuden ja
käyttötarkoitukseen sopivan tehon lisäksi kestävän kehityksen
mukaisesti pitkään käyttöikään. Traktorihallista löytyvät mm. 70-luvun
alkuvuosilta olevat Valmet 502 ja Valmet 1100-traktorikaivuri.
